Eenokki Rytkönen Pieksämäen Pyhitystä s. 1791

10 vuotta 10 kuukautta sitten - 7 vuotta 10 kuukautta sitten #742 : petterss

Johanneksen jälkipolvet ovat minulla tiedossa, mutta muista Petterin ja Maja Lisan lapsista en tiedä juuri mitään.

Digiarkistoon tuli Jämsästä uusia kirkonkirjoja. Menin heti katsomaan löytyisikö Petter Enoksson Rytkösen Johannes-pojasta, jota myöskin Janneksi kutsuttiin, uusia tietoja. Suvun muistitieto kertoo, että hän oli Jämsän Juokslahden Konkolassa renkinä, ennen kuin hän muutti  Kuhmoisiin Tervajärven eli Sankalan torppaan vuonna 1878. Jämsän lastenkirjasta 1871-1880 Konkola löytyi helposti.

Em. lastenkirjan mukaan muonarenki Johan (Janne) Petterssonilla ja Ida Maria Samulin tyttärellä s. 1850 olivat seuraavat lapset: Johan Mårten 1874, Lina Maria 1876 ja Hilja Olivia 1878.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/lastenkirja_1871-1880_mko654-670/141.htm

Syntyneiden luetteloista (Jämsä syntyneet, 1861-1876 Jämsä syntyneet, 1877-1884) löytyvät lasten tarkat syntymäajat. Johan Mårten kuitenkin kuolee vuonna 1875. Kuhmoisten lastenkirja on nähtävissä SSHY:n jäsenille ja sieltä näkyy, että Jannelle ja Ida Marialle syntyi vielä ainakin neljä lasta: Gabriel, Anna, Tuure ja Arvid. Anna ja Arvid ottivat talon mukaan sukunimekseen Sankalan. Gabriel ja Tuure taas isänsä patronyymin, Petterssonin. Vuonna 1936 Gabrielin perhe kuitenkin muutti sukunimensä Peutereeksi lukuun ottamatta Aune-tytärtä, joka meni naimisiin ennen sitä ja oli nimeltään Hellgren.

http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi

Gabrielin poikaa, Hugoa, on haastateltu TV-ohjelmassa Jämsänkosken paperitehtaan jätevesipäästöistä. Hän kertoo, että työpaikka tehtaalla meni ennen isältä pojalle eikä suurempaa kritiikkiä tehdasta vastaan ollut. Hänenkin isänsä oli tullut tehtaalle nuorena miehenä Kuhmoisista.

http://www.youtube.com/watch?v=yWy8r6Z3Q6Y

Jämsän rippikirjasta 1871-1880 Johan ja Ida Maria löytyvät Konkolan kohdalta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1871-1880_mko87-102/276.htm

Johanista on paljon tarinoita ja niitä haluaisin kuulla lisää. Kuhmoisten murrenäytteessä Willehard Nieminen (kylällä Nurmelan Villenä tunnettu) kertoo, miten Johan Pettersson kesytti käärmeitä.

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2842

Yllättäen Jämsän rippikirjasta löytyy myös Matti Pettersson s. 25.4.1844. Velipoikakin on muuttanut  Konkolaan!

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1871-1880_mko87-102/277.htm

Aiemmin olin jo havainnut, että Matti oli muuttanut Jyväskylän msrk:sta ensin Laukaaseen ja vuonna 1871 Jämsään.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/rippikirja_1862-1871_mko1-16/701.htm

Viitettä seuraten itsellinen Matti Pettersson löytyy 1875-1876 Aholan torpasta vaimonsa Edla Eriksdotterin kanssa. Muonamies (Spk = spannm?lskarl?) Wilhelm Pettersson s.2.6.1848 on samalla sivulla vaimonsa Rosa Erika Fredrikasdotterin kanssa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1871-1880_mko87-102/239.htm

Wilhelm päätyy sahamieheksi Jämsänkosken sahalle.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/lastenkirja_1871-1880_mko654-670/157.htm

Petter Enoksson Rytkösen pojista siis kolme on tullut etelään. Jälkeläiset löytynevät Jämsän ja Kuhmoisten vaiheilta.

--
Jouko Pettersson

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

10 vuotta 4 kuukautta sitten - 7 vuotta 9 kuukautta sitten #851 : petterss

Aino Soini asui Lahdessa ja hän oli ilmeisesti lääkäri, koska häntä tituleerataan tohtoriksi.

Tämä piti paikkansa. Aino Soini on kirjoittanut kirjan "Lääkärinä hiekan ja palmujen maassa" WSOY. 1953. Kirja kertoo hänen kokemuksistaan Ambomaalla. Sain tämän tiedon Ähtäristä, jossa oli uskonnollisten kirjojen näyttely. Aino Soini oli asunut myöskin Ähtärissä. Kirja on arvosteltu Ähtärin Kirjakolossa. Luin kirjan ja voin yhtyä nimimerkin Hannele arvioon.

kirjakolo.blogspot.com/2009/04/uutisia-ambomaalta.html

Kirja on saatavissa antikvariaatista.

Lisäksi olen saanut tietää, että Kuhmoisten Juuristossa on asunut Akseli Nurmi, joka kuuluu Petter Enochssonin jälkipolviin.

Tästäkin olen saanut lisätietoja. Akseli Nurmi on Matti Petterssonin poika. Hänellä on ollut 7 tai 8 lasta. Matti Petterssonilla on ollut myös tytär Martta, jolla on ollut Arvi Lahtisen kanssa 4 lasta. Nämä tiedot äitini on saanut Eila Lahtiselta, jonka mies, Veikko Lahtinen, on Arvi Lahtisen ja Martan poika.

SSHY:n sivuilta ilmenee, että Akseli Nurmi on syntynyt 12.3.1901 Kuhmoisten Myysälän Juuristossa samoinkuin Marttakin seuraavana vuonna 7.10.1902. Äiti on ollut Emelia Josefinantytär Pihlanen s. 13.5.1874 Pihlajalahden Koskelassa. Emelia on jäänyt 5-vuotiaana orvoksi. Josefina Eriksdotter nimittäin kuolee 22 vuotiaana ja Emelia on avioton lapsi. Emelialla on ollut sisar Ida. Josefina on syntynyt Haukkasalossa. Josefina oli kuollessaan ruotuvaivainen. Emelia on kulkenut Koskelasta Karttilan, Uuden Paaterin, Lahnalahden ja Kaiterlahden kautta Juuristoon.

www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille...p?bid=17223&pnum=269
www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille...p?bid=17223&pnum=305
www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonki...80_mko96-106/146.htm
www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonki...-1886_mko10-11/7.htm

Ennen Juuristoon muuttoa Matti Pettersson asui puolisonsa Emma Maria Annantyttären kanssa itsellisenä Kuhmoisten Sankalan torpassa veljensä luona, sekä Tervalassa ja Ylä-Närvässä. Lapset tästä avioliitosta olivat Aukusti Abel Nurmi ja Iida Mattsdotter. Matti Pettersson oli leski muuttaessaan Juuristoon, joten Emma Maria Annantytär on kuollut v. 1897-1900 välillä.

www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille...hp?bid=12428&pnum=41

Matti Pettersson esiintyy Jämsässä ollessaan Edla Eriksdotterin rinnalla. Minulla ei ole tarkempaa tietoa, onko Edlakin kuollut vai onko Matti vain eronnut hänestä. He eivät ehkä ole olleet vihittyjä.

--
Jouko Pettersson

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

7 vuotta 10 kuukautta sitten #5849 : petterss
Kirjoitin nämä sanomat luettavampaan muotoon Rytkösten sukulainen 5/2011 - lehteen.

--
Jouko Pettersson

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

6 vuotta 8 kuukautta sitten #5894 : Vesku
Aloin yhtenä päivänä etsiskelemään tietoja mummostani ja tänään eksyin tälle sivustolle ja huomasin tuttuja asioita.

Synnyin Kuhmoisissa 1951. Mummoni oli nimeltään Liisa Kannisto. Äitini kertoi, että hänen oikea nimensä oli Lida Maria ja tyttönimi Pettersson ja hän syntyi 1876. Ehkä kuulin pienenä nimen väärin ja se olikin oikeasti Lina Maria. Häntä kuitenkin aina kutsuttiin Liisaksi. Hän oli naimisissa Kustaa Kanniston kanssa ja heillä oli 12 lasta, joista 4 kuoli jo varhain. Nuo kahdeksan eloon jäänettä olivat tyttäriä, joista äitini oli yksi.

Muistan myös pienenä kuulleeni nimen Arvi Sankala. En tiedä, miksi kyseinen henkilö oli tärkeä, koska olin pieni. Muistan olleeni mummoni ja äitini kanssa kyseisen henkilön hautajaisissa 1950-luvun lopussa. Mummoni kuoli vuonna 1960.

Olen siis itsekin lähtöisin sieltä Petterssoneista mummoni puolelta. Kuulen mielelläni kaikkea uutta aiheeseen liittyvää. Tässä vaiheessa haluaisin jatkaa etsimistä myös vaarini Kustaa Kanniston puolelta.

Terveisin Vesa Tiese

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

6 vuotta 8 kuukautta sitten #5895 : Vesku
Johan Petterssoniin liittyen minulle on selvinnyt hiukan lisää. Hänestä käytettiin myös nimeä Juho Pietarinpoika Sankala. Edellä mainittu Arvi Sankala oli hänen poikansa ja mummoni veli (siitä syystä olin hautajaisissa). Johan Pettersson oli siis minulle isoäidin isä.

On ikävää, ettei uudemmat kirkonkirjat vuodesta 1880/1890 lukien ole käytettävissä digitaalisina. Haluaisin tutkia myös myöhempiä vaiheita.

Vesa Tiese

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

6 vuotta 8 kuukautta sitten #5896 : petterss
Kirkonkirjat kirjoitettiin tuohon aikaan vielä ruotsiksi.  Kutsumanimet  poikkeavat usein siitä, mitä pappi on kirjoihinsa kirjoittanut. Jämsän syntyneiden luettelossa ja Kuhmoisten lastenkirjassa mummosi on Lina Maria.

www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonki...6_mko806-816/307.htm
www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonki...80_mko96-106/101.htm  

Kuhmoisten rippikirjassa (1890-1899, Säynetjoki Kannisto sivu 153) hän on Liisa Maria Juhontytär, joten kieli on jo vaihtunut suomeksi. Minun isoisäni, joka oli hänen veljensä, puhui Kanniston Liitasta. (Kuhmoinen syntyneet 1904-1907 sivu 80) Taavi Aleksanterin syntyessä hän on Liita Maria. Koko ajan on kyse samasta henkilöstä. Et varmaankaan kuullut väärin.

Minä muistan Kanniston Liitan hyvin. Hän tuli Säynätjoelta samaan linja-autoon, jolla kuljin oppikouluun vuodesta 1958. JossaIn vaiheessa kuulin kirkonkylällä uutisen, että Kanniston Liita on muuttanut vanhainkotiin. Pohdittiin, miten hän siihen suhtautuu. Isoisäni, joka oli Liitan veli, sanoi: "Kyllä Liita pärjää missä vain. Hän on niin tyyni ihminen".

Minäkin olin Arvi Sankalan hautajaisissa. Minulla on kuvakin niistä. Muistan, että Kuhmoisten linja-autoasemalle tuli Helsinki-Lahti-Jyväskylän bussista Kanniston tyttäriä, ainakin Rauhan muistan. Varmaan he tulivat Arvi Sankalan hautajaisiin syksyllä 1958 tai voi tuo mielikuva olla minunkin isoisäni hautajaisista keväällä 1960. Ehkä kuitenkin oli syksy. Sankala on talon nimi. Arvi otti sen sukunimekseen. Keski-Suomessa oli yleistä, että ihmisiä kutsuttiin talon nimellä.

Voisimme jatkaa jälkipolvista keskustelua yksityisesti. Olen merkinnyt vastaantulleita asioita Kannistosta muistiin. En kuitenkaan ole etsinyt johdonmukaisesti. Jos käytät jotain sukututkimusohjelmaa, minulla on tarkat henkilötiedot gedcom-tiedostona. SSHY;n jäsensivuilla on uudempia kirkonkirjoja digitaalisena.

Jouko Pettersson
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

--
Jouko Pettersson

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Toteutus: Kunena foorumi