Maaningan Leppälahden Rytköset ja Kataiset.

Hei Antti!
Kysymykseesi löytynee varmaan vastaus, mutta pyytäisin vielä varmentamaan onko kyseessä Leppälahden kylä vai Pielaveden Taipaleenkylä ja sen vieressä oleva Kuivaniemen kylä. Minkä ajan rekisterinumeroita tarkoitat (ennen isojakoa vai sen jälkeen vai tällä hetkellä)
Terveisin Anttu

Kyseessä Maaningan Leppälahti.Mielestäni Rytkölä ja Kuivaniemi[Kataala] olleet samaa numero 4 ennen isojakoa. Nykyään ainakin Kuivaniemen numero 7.

Hei Antti!
Niinkuin olet itsekkin huomannut, Leppälahden kylässä oli 4 rekisteri tilaa ennen isojakoa. Isojako toteutettiin 1700-luvun lopussa, joissakin savon kylissä se saattoi venyä 1800-luvun puolelle. Leppälahden päätösvuosilukua en löytänyt pikaselauksella muistiinpanoistani. Rippikirjoissa tilojen rekisterinumerot muuttuivat viiveellä. Kun ei ole nyt käytettävissä isojaon asiakirjoja (voisi löytyä maanmittaustoimistolta) teoreettisoisin jakoa seuraavasti: Tila numero 1 jaettiin 2 osaan ja uusille verotiloille tulivat numerot 1 ja 2, vanha 2 jaettiin myös kahti ja uudet numerot olivat 3 ja 4. Vanha 3 jaettiin myös kahtia ja uudet numerot olivat 5 ja 6. Vanha 4 jaettiin kahtia ja uudet numerot olivat 7 Kattaala ja 8 Rytkölä.
Vanha 4 oli perintöluonteeltaan kruununtila. Todennäköisesti tila oli alunperin perintötila, mutta kun veroja ei pystytty maksamaan muutettiin viranomaisten toimesta kruununtilaksi. Varmaan tiedätkin mikä näiden tilamuotojen ero on, mutta selitän sitä hieman kun tätä tekstiä muutkin lukevat. Kruuntila käyttöoikeus voi siirtyä sukupolveltatoiselle kunhan verottajan velvoiteet täytettiin. Perintötilalla tämä oli selvää (verot olitietysti maksettava). Kruununtila voi myös luastaa uudelleen määrätystä hinnasta perintötilaksi.
Muistelen, että Rytkölä lunastettiin, en vain löytänyt tähän ajankohtaa.Samoin lienee tapahtunut Kattaalan osalta. Erikoisesti ennen isojakoa kantatiloille oli muodostunut useita talouskeskuksia ja ainakin viljelysmaat oli sopujaolla jaettu. Isojako sitten vahvisti nämä. 
Kataiset olivat varmaan huomattavasti aikaisemmin vanhan 4 tilalisia. Rytköset tulivat yhtiömieheksi myöhemmin, varmaa osittai avioliittojen kautta.
Jatketaan ajatusten vaihtoa lisää myöhemmin. Terveisin Anttu

Hei! Olen tutkinut isoäitini Iida Tikkasen sukua. Tikkaset tulivat Leppälahden Harjun taloon 1892 Pielaveden Löytynmäestä. Tuolloin mainittiin talon numeroksi Leppälahti 8, nimenä silloin Rytky, jossain myös Rytköis. Tiedän myös Leppälahden taloista sen, että Rytkölä on 2-3 km Harjulta noin fyysisesti ajateltuna. Mummoni Iidan äiti oli Hedvig Rytkönen s. 10.12.1854, k.30.3.1927. ( Vanhemmat Carl Rytkönen s.1816 Pielaveden Niemisjärveltä ja Maria Pekkarinen .s 1827 Maaningalta.)
Eli arvelen, että Tikkasten tilanosto Leppälahdelta taisi olla sukulaiskauppa, kun vaimo oli Rytkösiä.
terkkuja Oulusta, Riitta L (os. Ruotsalainen)

Hei Riitta Lumijärvi!
Harjun tilan kauppa Rytkösiltä Tikkasille ei ollut lähisukulaisten kauppa. Hedvig Rytkönen oli Pukaran talon tytär Pielavedeltä. Sukulaisuu Leppälahden rytkösiin on ainakin 5 sukupolven takainen. -Voisimmekko vaihtaa Harjun Rytkösten tietoja? Minulla ne saattaa olla puutteelliset vaikka haastattelin Harjulla lomalla ollutta Tikkasta joskus 10 vuotta sitten. Tietoje vaihto onnistunee parhaiden molempien sähköposteilla.
Terveisin Antero Rytkönen

Nyt on niin, ettei minulla ole Harjun Rytkösistä mitään tietoja; ainoastaan se, että Tikkaset tulivat Leppälahti 8 tilalle 1892, ja tilan nimenä mainitaan Rytky ja Rytköis. Muistitietona suvussa on kerrottu että entiset omistajat olivat Rytkösiä. Tämä on myös Kirsti Pakulan kirjassa Antti Keräsen jälkeläisistä.
Rytkölä-niminen talo on Leppälahdella 2-3km Harjulta Maaningan kirkolle päin. Siellä asuivat 1950-luvulla Samuli ja Aili Rytkönen lapsineen. Aiemmin asui myös Samulin veli lahistöllä. Nämä muuttivat Kuopioon, pojat olivat Onni ja Osmo, moukarinheittäjiä. Muistelen, että oli kolmaskin perhe, isäntä oli Hannes Rytkönen.

Hei!

Vielä kysyisin, näkyykö mistään tiedostosta, oliko Leppälahti 8 tilalla torppia. Tarkoitan vuosisadan vaihdetta 1890 ja eteenpäin.

Heinäkuuta kaikille!
terv Riitta

Hei Riitta!
Kuten aikaisemmin kerroin, Leppälahti 8, Rytkölä jaettiin kahteen osaan 1872 jolloin Rytkösille jäi Harju -niminen tila ja se siirtyi sitten kaupalla Tikkasille. Virkkusten tilan nimeksi tuli Vanhapaikka. Harjun tilalla oli Myllyn mökki, jossa Rytkösiä asui vielä Tikkasten aikana. Sitä saatettiin kutsua puhekielessä myös torpaksi, mutta käsittääkseni se oli ns. mäkitupa eli mökki. Suvun jäsen Yrjö Rytkönen muisteli, että hänen ukki ja lapsena myös isä asuivat siellä jossain vaiheessa. Myös Yrjö on nyt kuollut, joten häeltä ei voi kysellä. Kävin Yrjön kansa Harjulla joskus 2000 -luvun alkuvuosina. Siellä oli silloin kesälomalla Helsingissä asuva talon omistaja Tikkasten sukua.
Leppälahden kylällä hieman sekoittaa tietoja se, että siellä on vieläkin Rytkölä- niminen pikkutila kesäasuntona. Se on Rytkösillä, mutta  lohkottu rekisteritilasta 6.
Kesäisin terveisin Antero R.

Missähän päin Leppälahtea rekisteritila 6 sijaitsee ja mikä on tilan nimi?

Hei!
Leppälahti 6 on Leppälahti 7 eteläpuolella. Leppälahti 8 on taas n:o 7 pohjoispuolella. Tämä hieman yleistäen. Leppälahti 6 oli 1800-luvun loppupuolella Ruotsalaisten  Ruotsala, kantatila lienee nykyinen Harju. Ruotsalasta oli erotettu mm. Pietilä omaksi tilaksi. Pietilästä Johannes Rytkönen sai mökin paikan, joka lohkottiin omaksi tilaksi ja sai nimen Rytkölä. Johanneksen vaimo oli Ruotsalainen.
Antero R.

Antille alkuperäiseen kysymykseen. Kataiset ovat Leppälahden ensimmäisiä asukkaita. ”Iankaikkisen” vanhoissa asiakirjoissa Katainen/Katajainen mainitaan seudun ensimmäisten 8:n talonpojan joukossa. Asuinpaikaksi ilmoitetaan ”Leppälahden suulla”. Jossain siellä Tervaniemen, Hotinniemen tienoilla, luulisin.

Toinen juttu: Kun mummisi ja minun äitini suku, Kokkoset, ostivat Yläpihan 1899, myyjinä olivat Katainen ja Blom. Tila oli lähes 400ha. Näin ne kiertyy, suvut! Koko kyläkulmaa Leppälahden ja Martikkalan välissä on sanottu Kataalankyläksi.

Leppälahti 6 on Pietilän seutu, Pietilän Ruotsalaiset, niinkuin Antero kertoikin. Ruotsalaiset ovat tulleet Väänälänrannalta, samaa sukua ovat myös Kataalankylällä/Lappetelässä Savikon Ruotsalaiset, jotka tulivat Väänälästä 1809. (minun isäni oli näitä viimeksimainittuja)

terv Oulusta Riitta Lumijärvi