Rytkösiä sukupolvesta toiseen -kirja

Hei,

kirjoitan tätä mummoni suvun Säisien Nivalassa olleen sukukokouksen jälkeisissä tunnelmissa,
kahden vuoden päästä taas Säisät tapaavat tutussa paikassa, Runnin kylpylässä. Terveiset vaan Säisiltä Rytkösille, mukavasti ovat sekaantuneet nämäkin suvut toisiinsa. Nyt Säisät näyttävät edenneen jo Tyrmyn territoriolle yhden nuoren Säisä-isännän myötä.
Lämpimät onnittelut kaikille tekijöille hienosta aikaansaannoksesta, Rytkösiä sukupolvesta toiseen-sukukirjasta. Kulttuuritekojahan nämä tämmöiset ovat, säilyvät ja siirtyvät myös tuleville sukupolville.
Äitini sukua löytyy taulusta 1666 s. 146. Sen verran siihen syntymäpaikkojen korjausta, että Helena Rytkösen ja Juho Karjalaisen lapsista viisi ensimmäistä eli Anna (Anni), Samuli, August, Johanna ja Maria ehtivät syntyä jo Vieremäjärvellä Vieremä 8:ssa ja vasta loput Johan, Kalle, Liisa ja Aku Iisalmen Haapajärvi 5:ssa. Suuria nuo lapsikatraat olivat ennen, muistan jonkun sanoneen, että piti olla särkymävaraa. Tuo Hessu Rytkösen tytär Hele(e)na matkasi siis miniäksi alunperin vähän pitemmälle eli Vieremälle.
Säisienkin taustoja yritetään pikkuhiljaa selvitellä, tämä Rytkösten kirja on siihen hyvä kannustin.
iisalmelaisonnitteluin Tellervo
This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

Hei taasen, tulin katsomaan onko joku muukin sukukirjaa kommentoinut. Kirja on varmaan varsin huolella tehty, mutta ainahan tällaisiin suurtöihin tahtoo jäädä virheitä.
Kun mainitsin tuossa edellisessä viestissä, että säisät ovat sekaantuneet jo Rytkösten Tyrmyn territoriolle, muistin tässä, että niinpä vain eräs nuori emäntä Rytkönen kävelee nykyisin Säisänmäen aittapoluilla. Parhainta onnea emännän poluille, niitä samoja avaria maisemia on mummonikin lapsuus- ja nuoruusaikansa katsellut ja niihin kiinni kasvanut.
Yhden (kirjoitus)virheen vielä kirjasta löysin taulusta 1899 s. 537. Tuon edellisen viestin Heleena Rytkösen puolison Juho Karjalaisen 3 vuotta nuorempi sisar Miina (Vilhelmiina- ei siis Minna kuten tekstissä ja nimihakemistossa) Karjalainen nai vanhemmilla päivillään leskenä ollessaan toisen lesken Kulvemäen Reittu (Fredrik) Rytkösen. Miinan ensimmäinen mies oli Haajaisten Suolahden talon Antti Paavonpoika Kiiskinen. Reittu ja Miina hekin ehtivät olla aviossa melkein 30 vuotta. Miina Karjalainen-Kiiskinen-Rytkönen on haudattu ensimmäisen miehensä Antti Kiiskisen kanssa lähelle Iisalmen vanhan kirkon rannanpuoleista sisäänkäyntiä, rappusilta katsoen hiukan vasemmalle. Levänneekö Reittukin sitten ensimmäisen puolisonsa Johanna Remeksen vieressä?
terveisin Tellervo

Hei,
Sain juuri kaukolainana uuden sukukirjan ja sitä milenkiinnolla tutkinut. Nyt voin lukea mustaa valkoisella, että olemme mieheni kanssa sukua! Yhteinen esi-isämme on taulussa 181 Heikki Rytkönen s. 1602.
Aivan mahtavan työn on Anttu avustajineen tehneet.  - Syvä niiaus ja kiitos -
Palaan myöhemmin asiaan, jos tarvetta.
Hyvää syksyä!

Sirpa

Hei !

Kiitos kirjan tekijöille sekä sukujuhlan järjestäjille Kiitos, Kiitos !
On siinä ollut tekemistä.

Sukujuhlat olivat lajissani ensimmäiset ja tulen käymään niissä jatkossakin, jos työt antaa myöten mutta sehän on vai järjestely juttu.

Mielenkiintoista oli kulkea sukupuun oksasta toiseen aina kirjan alkuun asti eli se oli erittäin selkeä.

Toki oman sukuhaarani kohdalla oli joitain virheitä vuosilukujen ja joidenkin tätien lapset olivat menneet sisarusten lapsiksi mutta laitan sitten eteenpäin korjatun version kun ehdin perehtyä asiaan tarkemmin.

Kiitos muuten hyvästä kirjasta vielä kerran ja hyvää syksyä kaikille !

- Arsi Jouni Rytkönen-

Arvoisa Antero Rytkönen!

Tilasimme ”Rytkösiä sukupolvesta toisen” kirja ja tutustuimme sen sisältöön. Totesimme, että meidän perheen tiedot ovat erittäin vaillinaiset verrattuna muiden tietoihin.

Puuttuvat tiedot:

· puuttuu oma taulu
· omat tiedot ovat puutteelliset
· vaimon nimi ja tiedot puuttuvat myös
· tyttären kokonainen nimi ja syntymäaika puuttuvat
· pojan kokonainen nimi ja syntymäaika puuttuvat

Meidän perheen tiedot[/b]:

· Ari Juhani Rytkönen, syntymä aika: 01.06.1961, Pielavesi, (isä: Aulis Ilmari Rytkönen, taulu 736). Maatilateknikko, Kauppias tutkinto (Kesko Oy). YK – palvelu:  rauhanturvaaja (ei sotilas) tehtävissä - UNDOF 1987 – 1988, UNPROFOR (Makedonia)  1992 – 1995. Kuljetus /koulutus päällikkö, Inernational Paper USA, (Venäjä) 1995-2001,  NHR Oy, tekninen myynti/vienti, Venäjän kauppa, Imatra.
· Puoliso : Maria Titova, Rytkönen, syntynyt 11.11.1973, Venäjä, Viipuri. Merkonomi, kirjanpitäjä, Imatran Kaupunki,    Yhteiset palvelut. Entisestä avioliitosta poika – Nikita Titov, Rytkönen, syntynyt 16.04.1993, Pietari, Venäjä.
· Anu - Krista Henriikka, syntynyt 03.07.1992, Pielavesi.  Äiti: Anja Tuulikki Pietikäinen, Rytkönen, Pielavesi.
· Erkki Juhani Nikolai Rytkönen, syntynyt 21.01.2001, Pielavesi.


Emme ole tyytyväsija kyseiseen kirjaan, koska siinä on paljon korjattava ja lisättävä. Palautamme sen postissa nyt ja ostamme kirja korjattuna, kiitos. Tuleville sukupolville todelliset tiedot tiedoksi! En ole kunnianhimoinen, teen sen Anun ja Erkin takia.

[glow=red,2,300]Kunnioittaen  Ari Rytkönen, Maria Rytkönen. [/glow]


Imatra.   27.10.2006.

Tervehdys Ari ja Mari !
Kiitos palautteesta ja anteeksipyyntö, kun mielenne pahoittui. Tällainen tietopaketti olisi tarvittu viimeistään vuosi sitten. Kirjantekijäin näkökulmasta esitän eräitä näkemyksemme mukaan lieventäviä näkökulmia.
Kirjan laajuus oli tietoinen valinta. Halusimmie selvittää mahdollisimman pitkälle, miten sukuhaarat muodostuu. Pidimme tärkeämpänä menneisyyden tietoja, kuin nykyisyyden. Harkitsimme jopa vakavasti, että viimeiset vuosikymmenet jätetään perhetiedoista pois. Päädyinne kuitenkin siihen, että mikälli riittävät tiedot on saatu, ne julkaistaan perhetietolomakkeen mukaisena ja esipuheeseen kirjasimme sen, että tässä suhteessa on eri sukuryhmien välillä epätasaisuutta.  Kaikkia 1900-luvun tietoja voitu perusteellisesti jäljittää. Siihen liittyi myös se tietosuoja-asia, että perheiltä tuli saada allekirjoitetut perhetietolomakkeet tai vaikka sähköpostilla tiedot, joiden julkaisemiseen oli perheen lupa. Tietojen keruu tapahtui hyvin monella eri tavalla, mutta aika yleistä oli se, että sukuryhmän piirissä oli joku avustaja. Kerron erään esimerkin:
Leskiäidillä A:lla oli neljä lasta. Kävin läpi hänen perhetietonsa n. 4 vuotta sitten ja sovimme , että hän kysyy lastensa perheiltä haluaako he täyttää perhetietolomakkeet. Kun niitä ei kulunut muistutin asiasta. Yhdeltä sain tiedot lomamatkan yhteydessä, toiselle annoin käteen kerhetietolomakkeen, mutta se palautui vasta muistutuksen jälkeen aivan viimetipassa. Oletin, että muutkin olivat tietoisia, mutta eivät halunneet tarkentaa tietoja. Kävin vielä perustiedoston ajon jälkeen esittämässä A:lle mitä tietoja oli tallennettu. Tässä tapauksessa yhden tiedot jäivät vailinaisiksi.
Mitä sitten jatkossa: Nyt tallennamme saamamme lisätiedot ja korjaukset tietokoneensukututkimusohjelmaa. Mikälli joku kirjan ostaja haluaa, lähetämme tästä syntyvän perhekohtaisen lisälehden. Kun lisätietoja tulee hiljalleen, on sukuseuran harkittava voidaanko jossakin muodossa tehdä kirjaa täydentävä liite esm. 2 vuoden kuluttua, jossa on kaikki lisäykset ja korjaukset nähtävissä. Tiedosto voi olla joko sähköinen tai vihkonen ja se saatetaan kirjan ostaneiden tietoon.
Vielä henkilökohtaisesti. Oletin että olette saaneet viestin kirjan teosta ja perhetietojen tarpeellisuudesta jo vuosia sitten. Näin ei nähtävästi ollut. Tietysti minun olisi vielä pitänyt kaivaa jostakin yhteystietonne ja varmistaa asia. Kirjan suhteen menettelette kuten parhaaksi näette, mutta haluasin korostaa, että varsinainen sisällön anti on 1500-1800 luvuilla.
Syysterveisin Antero Rytkönen