Maaningan Leppälahden Rytköset ja Kataiset.

Onkohan mitään yhteyttä näillä suvuilla.Tietääköhän kukaan onko Rytkölä ja Kuivaniemi[Kataala]ollut joskus samaa taloa. Rytkölä nykyään numero 8 Kuivaniemi 7.Terveisin Antti.

Hei Antti!
Kysymykseesi löytynee varmaan vastaus, mutta pyytäisin vielä varmentamaan onko kyseessä Leppälahden kylä vai Pielaveden Taipaleenkylä ja sen vieressä oleva Kuivaniemen kylä. Minkä ajan rekisterinumeroita tarkoitat (ennen isojakoa vai sen jälkeen vai tällä hetkellä)
Terveisin Anttu

Kyseessä Maaningan Leppälahti.Mielestäni Rytkölä ja Kuivaniemi[Kataala] olleet samaa numero 4 ennen isojakoa. Nykyään ainakin Kuivaniemen numero 7.

Hei Antti!
Niinkuin olet itsekkin huomannut, Leppälahden kylässä oli 4 rekisteri tilaa ennen isojakoa. Isojako toteutettiin 1700-luvun lopussa, joissakin savon kylissä se saattoi venyä 1800-luvun puolelle. Leppälahden päätösvuosilukua en löytänyt pikaselauksella muistiinpanoistani. Rippikirjoissa tilojen rekisterinumerot muuttuivat viiveellä. Kun ei ole nyt käytettävissä isojaon asiakirjoja (voisi löytyä maanmittaustoimistolta) teoreettisoisin jakoa seuraavasti: Tila numero 1 jaettiin 2 osaan ja uusille verotiloille tulivat numerot 1 ja 2, vanha 2 jaettiin myös kahti ja uudet numerot olivat 3 ja 4. Vanha 3 jaettiin myös kahtia ja uudet numerot olivat 5 ja 6. Vanha 4 jaettiin kahtia ja uudet numerot olivat 7 Kattaala ja 8 Rytkölä.
Vanha 4 oli perintöluonteeltaan kruununtila. Todennäköisesti tila oli alunperin perintötila, mutta kun veroja ei pystytty maksamaan muutettiin viranomaisten toimesta kruununtilaksi. Varmaan tiedätkin mikä näiden tilamuotojen ero on, mutta selitän sitä hieman kun tätä tekstiä muutkin lukevat. Kruuntila käyttöoikeus voi siirtyä sukupolveltatoiselle kunhan verottajan velvoiteet täytettiin. Perintötilalla tämä oli selvää (verot olitietysti maksettava). Kruununtila voi myös luastaa uudelleen määrätystä hinnasta perintötilaksi.
Muistelen, että Rytkölä lunastettiin, en vain löytänyt tähän ajankohtaa.Samoin lienee tapahtunut Kattaalan osalta. Erikoisesti ennen isojakoa kantatiloille oli muodostunut useita talouskeskuksia ja ainakin viljelysmaat oli sopujaolla jaettu. Isojako sitten vahvisti nämä. 
Kataiset olivat varmaan huomattavasti aikaisemmin vanhan 4 tilalisia. Rytköset tulivat yhtiömieheksi myöhemmin, varmaa osittai avioliittojen kautta.
Jatketaan ajatusten vaihtoa lisää myöhemmin. Terveisin Anttu

Hei! Olen tutkinut isoäitini Iida Tikkasen sukua. Tikkaset tulivat Leppälahden Harjun taloon 1892 Pielaveden Löytynmäestä. Tuolloin mainittiin talon numeroksi Leppälahti 8, nimenä silloin Rytky, jossain myös Rytköis. Tiedän myös Leppälahden taloista sen, että Rytkölä on 2-3 km Harjulta noin fyysisesti ajateltuna. Mummoni Iidan äiti oli Hedvig Rytkönen s. 10.12.1854, k.30.3.1927. ( Vanhemmat Carl Rytkönen s.1816 Pielaveden Niemisjärveltä ja Maria Pekkarinen .s 1827 Maaningalta.)
Eli arvelen, että Tikkasten tilanosto Leppälahdelta taisi olla sukulaiskauppa, kun vaimo oli Rytkösiä.
terkkuja Oulusta, Riitta L (os. Ruotsalainen)

Hei Riitta Lumijärvi!
Harjun tilan kauppa Rytkösiltä Tikkasille ei ollut lähisukulaisten kauppa. Hedvig Rytkönen oli Pukaran talon tytär Pielavedeltä. Sukulaisuu Leppälahden rytkösiin on ainakin 5 sukupolven takainen. -Voisimmekko vaihtaa Harjun Rytkösten tietoja? Minulla ne saattaa olla puutteelliset vaikka haastattelin Harjulla lomalla ollutta Tikkasta joskus 10 vuotta sitten. Tietoje vaihto onnistunee parhaiden molempien sähköposteilla.
Terveisin Antero Rytkönen