Eenokki Rytkönen Pieksämäen Pyhitystä s. 1791

Hei Jouko Pettersson!
Kyllä Eenokkia on tutkittu. Sukukirjassa ”Rytkösiä sukupolvesta toiseen” Eenok aloittaa sukuryhmän Rytkönen/Europaeus. Tämä nimitys tulee siitä, että Eenokin pojanpojasta Aaronista tuli pappi, myöhemmin kirkkoherra ja rovasti, joka avioitui Liperin kirkkoherran tyttären kanssa. Tämä sukuhaara muodostaa keskeisen osan tästä sukuryhryhmästä. Tiedot perustuu merkittävältä osin Anders Josef Europaeuksen jälkeläisten sukumatrikkeliin. Myös sukukirjassa ”Tuomas Hägerin Jälkipolvia” on samoja tietoja. Pekan (2.2.1810) sukuhaarasta ei ole muita tietoja kuin syntymäaika. Viestissäsi mainitsemat henkilöt on kirjattu, tosin joissakin syntymäajoissa on pieniä poikkeamia. Olisin kiitollinen jos voisin saada Pekan jälkipolvista tietoja, sillä ylläpidän rytkösten sukutietoja. Voin lähettää sähköpostissa myöhemmin tarkemmpia tietoja, mutta sukukirjaa on myös myynnissä. Sen hinta on 45 € + postikulut. Kirja on 880 sivuinen ja siinä on 2792 perhetaulua.
Sukuterveisin Antero Rytkönen

[quote author=anttu link=topic=142.msg500#msg500 date=1186387818]

Pekan (2.2.1810) sukuhaarasta ei ole muita tietoja kuin syntymäaika. Viestissäsi mainitsemat henkilöt on kirjattu, tosin joissakin syntymäajoissa on pieniä poikkeamia. Olisin kiitollinen jos voisin saada Pekan jälkipolvista tietoja, sillä ylläpidän rytkösten sukutietoja.
[/quote]

Olenkin nämä jo lähettänyt Anterolle. Nyt löysin vielä yhden dokumentin, jossa  Laukaalla esiintyvän Petter Enochsson Rytkösen syntymäaika on 1.2.1810 ja hänen kohdalleen on merkitty hänen olevan kotoisin Pieksämäeltä. Tämä yhden päivän ero näyttää olevan kahdessa Pieksämäen lastenkirjassakin.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/rippikirja_1812-1832_uk402/350.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/lastenkirja_1814-1842_msrk_tk1420-1421/204.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/lastenkirja_1800-1814_msrk_tk1420/142.htm

Kummissakin Petterin syntymäaika on 1.2.1810. Eiköhän kummissakin ole kyse samasta Petter Enochssonista. Lisäksi Laukaan rippikirjassa mainitaan, että Petter Enochsson on muuttanut 2.5.1929 Laukaaseen Pieksämäeltä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/rippikirja_1812-1832_uk402/350.htm

Hiskistä löytyy, että Petter menee Laukaassa naimisiin Maria Elisabeth Henriksdotterin kanssa 21.11.1830. He muuttavat Jyväskylän msrk:hon, jossa heidän esikoisensa David syntyy 31.1.1831. Sitten he muuttavat takaisin Laukaaseen ja syntyvät lapset

10.3.1834 22.3.1834   Valkola Inh. Petter Enochsson Maria Henricsdr.   Maria
16.6.1836 26.6.1836   Valkola L. Inh. Petter Enockson Maria Henricsdr.   Johan
21.6.1837 24.6.1837   Hirvasmäki Inh. Petter Ericsson Maja Lis. Henricsdr.   Hedda Stina
5.11.1839 2.12.1839   Valkola Inh. Petter Eriksson Maja Lisa Henr.dr.   31 Carl
31.12.1841 11.1.1842 Petr. Hirvasmäki Tp. Petter Enoksson Maja Lisa Henr.dr.   Johannes
25.4.1844 16.5.1844 Valk.Läsl. Punav.Tp. Tp. Petter Enochsson Maja Lisa Hend.dr.   33 Matts
28.5.1846 28.6.1846 Valkola Hirvasmäki Trp. Petter Enokss. Punavuori Maja Lisa Henriksdr.   35 Petter
2.6.1848 2.7.1848 Valkola Hirvas- mäki Punavuori Trp. Petter Enockss.   Maria Henricsdr.   37 Vilhelm

Perhe muuttaa jälleen Jyväskylän msrk:aan ja siellä syntyy kymmenes lapsi Salomon.

21.5.1850 2.6.1850 Kuikka Heinosenmäki Trp. Petter Eriksson Heinosemäki Maja Lisa Henriks dr.   39 Salomon

Minun isoisäni isä on Johannes (Janne) Pettersson synt. 31.12.1841. Hän meni naimisiin jämsäläisen Ida Maria Samuelsdotterin (synt. 7.1.1850) kanssa ja asui Kuhmoisissa Sankalan torpassa Päijänteen laivanvarustajan Severus Konkolan omistaman Nuuttila-Katajamäen tilan mailla. Torpparivapautuksen jälkeen Sankalan lunasti Johanneksen poika Arvid. Johanneksen jälkipolvet ovat minulla tiedossa, mutta muista Petterin ja Maja Lisan lapsista en tiedä juuri mitään. Maja Lisan syntymäpaikka on Saarijärvi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/muuttokirjoja_1827-1836_uk407/105.htm

Lisää Petter Enochsson Rytkösestä

Jyväskylän msrk:n lastenkirjasta ja syntyneistä näkyy, että Petterille ja Maja Lisalle syntyi Kuikan Heinosenmäessä vielä 11. lapsi Tobias 18.11.1852. Tämä vuosi puuttuu Hiskistä, joten Tobiasta ei löytynyt haulla Hiskistä.  

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jyvaskyla/lastenkirja_1848-1853_msrk_uk414/44.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jyvaskyla/syntyneet_1833-1852_msrk_uk415/190.htm

Jyväskylän msrk:n kuolleista taas havaitaan, että Petter Enochsson kuolee 12.1.1855 45-vuotiaana koliikkiin Kuikan Frälsissä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jyvaskyla/kuolleet_1833-1860_msrk_uk415/63.htm

Tobias on isänsä kuollessa vasta 2-vuotias eikä minun esi-isäni Johankaan ole kuin 13-vuotias. Maja Lisa jää leskeksi melkoisen lapsikatraan kanssa. Tosin osa lapsista on kuollut jo nuorena. Vuonna 1836 syntynyt Johan on ilmeisesti kuollut, koska häntä ei ole Laukaan lastenkirjassa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/lastenkirja_1827-1843_uk404/249.htm

Vuonna 1841 syntynyttä Johannesta on alettu sanoa Johaniksi. Jyväskylän msrk:n lastenkirjasta taas näkyy, että Carl Pettersson puuttuu.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jyvaskyla/lastenkirja_1848-1853_msrk_uk414/44.htm

Carl Pettersson kuoli vuonna 1844 yskään eläen vain 5-vuotiaaksi. Petter Pettersson kuoli 1851 kuumeeseen eläen hänkin vain 5-vuotiaaksi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/kuolleet_1827-1853_uk406/68.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jyvaskyla/kuolleet_1833-1860_msrk_uk415/50.htm

Kahdeksan lasta oli isän kuollessa elossa. Viisi heistä oli vielä alaikäisiä.

21.5.1850 2.6.1850 Kuikka Heinosenmäki Trp. Petter Eriksson Heinosemäki Maja Lisa Henriks dr.   39 Salomon

Olen saanut lisätietoja Eenokin pojanpojan Salomonin  jälkipolvista. Alunperin tiedot ovat peräisin Kuhmoisissa syntyneeltä opettaja Maija Peltolalta, jonka tuttavaopettaja Elli Lahtinen on ne välittänyt minun sukulaisilleni vuonna 1974. Sain ne Arvi Sankalan tyttäreltä, mistä hänelle kiitos. Salomonin sanotaan olleen ”Sankalan Jannen Jyväskylässä asuva veli Salomon Sievänen”. Tiedän, että tässä tarkoitettu Sankalan Janne on sama henkilö kuin Laukaassa 31.12.1841 syntynyt Johannes Pettersson. Salomon-veli on ilmeisesti ottanut jossain vaiheessa sukunimekseen Sieväsen. Salomon Sievänen on ollut Jyväskylän tyttökoulun vahtimestari ja hänen puolisonsa on ollut Vilhelmiina Jaakkola. Heillä on ollut kolme tytärtä, kaikki kansakoulunopettajia.

1. Lyydi Soini os. Sievänen s. 15.11.1879 Jyväskylässä. Opettajana Jyväskylän mlk:n Suvimäen, Tourulan ja Kuikan kansakouluissa. Erikoisharrastuksena raittius- ja toivonliittotyö. Puoliso op. Jaakko Soini. Lapset Aino s. 1901 ja Aili s. 1906. Aino Soini asui Lahdessa ja hän oli ilmeisesti lääkäri, koska häntä tituleerataan tohtoriksi. Aili Soini oli vuosina 1928-1939 naimisissa kirjailija Juhani Konkan kanssa. Lyydi js Jaakko Soinista on valokuva, jossa he ovat luokkansa kanssa vuonna 1917.

http://www3.jkl.fi/ksmuseo/haloo/koulu/oppilaat3.htm

Aili Soinin ja kirjailija Juhani Konkan poika Yrjö Konkalla on laaja kuva-albumi, jossa on mm. Salomon Sievänen jälkipolviensa keskellä.

https://picasaweb.google.com/yrjokon/YrjNKuvat#5131486189782818610

2. Tyyni Sievänen s. 10.5.1889 Jyväskylässä k. 6.9.1916. Opettajana Laukaan Simunan kansakoulussa.

3. Helmi Maria Suihko os. Sievänen s. 19.9.1895 Jyväskylässä. Opettajana Jyväskylän mlk:n Tourulassa ja Uuraisten kirkonkylässä. Puoliso Iivari Suihko. Lapsia kolme.

Osittain tiedot on kerätty Jyväskylän seminaarin muistojulkaisusta. Osaisiko joku sanoa tarkemmin tuota lähdettä?

Lisäksi olen saanut tietää, että Kuhmoisten Juuristossa on asunut Akseli Nurmi, joka kuuluu Petter Enochssonin jälkipolviin. En kuitenkaan tiedä tarkemmin mitä kautta.

Salomonilla on Hiskin mukaan ollut ainakin yhdeksän lasta.

Jyväskylän ksrk – Jyväskylä stadsförs – kastetut

    * Isän etunimi: SALOMON => Salomon
    * Äidin etunimi: WILHELMINA => Vilhelmiina

Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
*26.2.1877 26.2.1877   talosta 39 91 Kirjapainon työmies Salomon Sievänen Wilhelmina Eias´en tytär  25 Emil
*15.11.1879 18.11.1879   talosta 39 91 Kirja painon työmies Salomon Pietarinpoika Sievänen Wilhelmina Eliasentytär  27 Lydia
*1.5.1882 7.5.1882   talo 39 91 Kirjapain. työm. Salomon Pietarinp. Sievänen Wilhelmina Eliantr  30 Aina
*16.5.1884 18.5.1884   476 Sähkölai Wahtimies Salmon Sievänen Wilhelmina Eliantr  32 Laina Siviä
*30.11.1886 7.12.1886   470 (s.17) Telegrafi kontorin vahtimest Salomon Sievänen Wilhelmina Eliantr  34 Arvi
*10.5.1889 19.5.1889   476 (S.17) Sähkösanoma kontorin vahtimest Salmon Sievänen Wilhelmina Eliantr 37 Tyyni
*1.12.1891 9.12.1891   255 S.38. Sähkökont vahtim Salomon Sievänen Wilhelmina Eliasentr  39 Anna Elina
*15.7.1894 22.7.1894   255 S.38 Wahtmest. Salomon Sievänen Wilhelmina  42 Wäinö
*19.9.1895 29.9.1895   255 S.38. Wahtimestari Salomon Sievänen Wilhelmina Eliantytär  43 Helmi Maria

Johanneksen jälkipolvet ovat minulla tiedossa, mutta muista Petterin ja Maja Lisan lapsista en tiedä juuri mitään.

Digiarkistoon tuli Jämsästä uusia kirkonkirjoja. Menin heti katsomaan löytyisikö Petter Enoksson Rytkösen Johannes-pojasta, jota myöskin Janneksi kutsuttiin, uusia tietoja. Suvun muistitieto kertoo, että hän oli Jämsän Juokslahden Konkolassa renkinä, ennen kuin hän muutti  Kuhmoisiin Tervajärven eli Sankalan torppaan vuonna 1878. Jämsän lastenkirjasta 1871-1880 Konkola löytyi helposti.

Em. lastenkirjan mukaan muonarenki Johan (Janne) Petterssonilla ja Ida Maria Samulin tyttärellä s. 1850 olivat seuraavat lapset: Johan Mårten 1874, Lina Maria 1876 ja Hilja Olivia 1878.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/lastenkirja_1871-1880_mko654-670/141.htm

Syntyneiden luetteloista (Jämsä syntyneet, 1861-1876 Jämsä syntyneet, 1877-1884) löytyvät lasten tarkat syntymäajat. Johan Mårten kuitenkin kuolee vuonna 1875. Kuhmoisten lastenkirja on nähtävissä SSHY:n jäsenille ja sieltä näkyy, että Jannelle ja Ida Marialle syntyi vielä ainakin neljä lasta: Gabriel, Anna, Tuure ja Arvid. Anna ja Arvid ottivat talon mukaan sukunimekseen Sankalan. Gabriel ja Tuure taas isänsä patronyymin, Petterssonin. Vuonna 1936 Gabrielin perhe kuitenkin muutti sukunimensä Peutereeksi lukuun ottamatta Aune-tytärtä, joka meni naimisiin ennen sitä ja oli nimeltään Hellgren.

http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi

Gabrielin poikaa, Hugoa, on haastateltu TV-ohjelmassa Jämsänkosken paperitehtaan jätevesipäästöistä. Hän kertoo, että työpaikka tehtaalla meni ennen isältä pojalle eikä suurempaa kritiikkiä tehdasta vastaan ollut. Hänenkin isänsä oli tullut tehtaalle nuorena miehenä Kuhmoisista.

http://www.youtube.com/watch?v=yWy8r6Z3Q6Y

Jämsän rippikirjasta 1871-1880 Johan ja Ida Maria löytyvät Konkolan kohdalta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1871-1880_mko87-102/276.htm

Johanista on paljon tarinoita ja niitä haluaisin kuulla lisää. Kuhmoisten murrenäytteessä Willehard Nieminen (kylällä Nurmelan Villenä tunnettu) kertoo, miten Johan Pettersson kesytti käärmeitä.

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2842

Yllättäen Jämsän rippikirjasta löytyy myös Matti Pettersson s. 25.4.1844. Velipoikakin on muuttanut  Konkolaan!

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1871-1880_mko87-102/277.htm

Aiemmin olin jo havainnut, että Matti oli muuttanut Jyväskylän msrk:sta ensin Laukaaseen ja vuonna 1871 Jämsään.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laukaa/rippikirja_1862-1871_mko1-16/701.htm

Viitettä seuraten itsellinen Matti Pettersson löytyy 1875-1876 Aholan torpasta vaimonsa Edla Eriksdotterin kanssa. Muonamies (Spk = spannm?lskarl?) Wilhelm Pettersson s.2.6.1848 on samalla sivulla vaimonsa Rosa Erika Fredrikasdotterin kanssa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1871-1880_mko87-102/239.htm

Wilhelm päätyy sahamieheksi Jämsänkosken sahalle.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/lastenkirja_1871-1880_mko654-670/157.htm

Petter Enoksson Rytkösen pojista siis kolme on tullut etelään. Jälkeläiset löytynevät Jämsän ja Kuhmoisten vaiheilta.

[quote author=petterss link=topic=142.msg731#msg731 date=1221637297]
Aino Soini asui Lahdessa ja hän oli ilmeisesti lääkäri, koska häntä tituleerataan tohtoriksi.
[/quote]
Tämä piti paikkansa. Aino Soini on kirjoittanut kirjan ”Lääkärinä hiekan ja palmujen maassa” WSOY. 1953. Kirja kertoo hänen kokemuksistaan Ambomaalla. Sain tämän tiedon Ähtäristä, jossa oli uskonnollisten kirjojen näyttely. Aino Soini oli asunut myöskin Ähtärissä. Kirja on arvosteltu Ähtärin Kirjakolossa. Luin kirjan ja voin yhtyä nimimerkin Hannele arvioon.

http://kirjakolo.blogspot.com/2009/04/uutisia-ambomaalta.html

Kirja on saatavissa antikvariaatista.

Lisäksi olen saanut tietää, että Kuhmoisten Juuristossa on asunut Akseli Nurmi, joka kuuluu Petter Enochssonin jälkipolviin.

Tästäkin olen saanut lisätietoja. Akseli Nurmi on Matti Petterssonin poika. Hänellä on ollut 7 tai 8 lasta. Matti Petterssonilla on ollut myös tytär Martta, jolla on ollut Arvi Lahtisen kanssa 4 lasta. Nämä tiedot äitini on saanut Eila Lahtiselta, jonka mies, Veikko Lahtinen, on Arvi Lahtisen ja Martan poika.

SSHY:n sivuilta ilmenee, että Akseli Nurmi on syntynyt 12.3.1901 Kuhmoisten Myysälän Juuristossa samoinkuin Marttakin seuraavana vuonna 7.10.1902. Äiti on ollut Emelia Josefinantytär Pihlanen s. 13.5.1874 Pihlajalahden Koskelassa. Emelia on jäänyt 5-vuotiaana orvoksi. Josefina Eriksdotter nimittäin kuolee 22 vuotiaana ja Emelia on avioton lapsi. Emelialla on ollut sisar Ida. Josefina on syntynyt Haukkasalossa. Josefina oli kuollessaan ruotuvaivainen. Emelia on kulkenut Koskelasta Karttilan, Uuden Paaterin, Lahnalahden ja Kaiterlahden kautta Juuristoon.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17223&pnum=269
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17223&pnum=305
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmoinen/lastenkirja_1875-1880_mko96-106/146.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmoinen/kuolleet_1878-1886_mko10-11/7.htm

Ennen Juuristoon muuttoa Matti Pettersson asui puolisonsa Emma Maria Annantyttären kanssa itsellisenä Kuhmoisten Sankalan torpassa veljensä luona, sekä Tervalassa ja Ylä-Närvässä. Lapset tästä avioliitosta olivat Aukusti Abel Nurmi ja Iida Mattsdotter. Matti Pettersson oli leski muuttaessaan Juuristoon, joten Emma Maria Annantytär on kuollut v. 1897-1900 välillä.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12428&pnum=41

Matti Pettersson esiintyy Jämsässä ollessaan Edla Eriksdotterin rinnalla. Minulla ei ole tarkempaa tietoa, onko Edlakin kuollut vai onko Matti vain eronnut hänestä. He eivät ehkä ole olleet vihittyjä.

Kirjoitin nämä sanomat luettavampaan muotoon Rytkösten sukulainen 5/2011 – lehteen.

Aloin yhtenä päivänä etsiskelemään tietoja mummostani ja tänään eksyin tälle sivustolle ja huomasin tuttuja asioita.

Synnyin Kuhmoisissa 1951. Mummoni oli nimeltään Liisa Kannisto. Äitini kertoi, että hänen oikea nimensä oli Lida Maria ja tyttönimi Pettersson ja hän syntyi 1876. Ehkä kuulin pienenä nimen väärin ja se olikin oikeasti Lina Maria. Häntä kuitenkin aina kutsuttiin Liisaksi. Hän oli naimisissa Kustaa Kanniston kanssa ja heillä oli 12 lasta, joista 4 kuoli jo varhain. Nuo kahdeksan eloon jäänettä olivat tyttäriä, joista äitini oli yksi.

Muistan myös pienenä kuulleeni nimen Arvi Sankala. En tiedä, miksi kyseinen henkilö oli tärkeä, koska olin pieni. Muistan olleeni mummoni ja äitini kanssa kyseisen henkilön hautajaisissa 1950-luvun lopussa. Mummoni kuoli vuonna 1960.

Olen siis itsekin lähtöisin sieltä Petterssoneista mummoni puolelta. Kuulen mielelläni kaikkea uutta aiheeseen liittyvää. Tässä vaiheessa haluaisin jatkaa etsimistä myös vaarini Kustaa Kanniston puolelta.

Terveisin Vesa Tiese

Johan Petterssoniin liittyen minulle on selvinnyt hiukan lisää. Hänestä käytettiin myös nimeä Juho Pietarinpoika Sankala. Edellä mainittu Arvi Sankala oli hänen poikansa ja mummoni veli (siitä syystä olin hautajaisissa). Johan Pettersson oli siis minulle isoäidin isä.

On ikävää, ettei uudemmat kirkonkirjat vuodesta 1880/1890 lukien ole käytettävissä digitaalisina. Haluaisin tutkia myös myöhempiä vaiheita.

Vesa Tiese

Kirkonkirjat kirjoitettiin tuohon aikaan vielä ruotsiksi.  Kutsumanimet  poikkeavat usein siitä, mitä pappi on kirjoihinsa kirjoittanut. Jämsän syntyneiden luettelossa ja Kuhmoisten lastenkirjassa mummosi on Lina Maria.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/syntyneet_1861-1876_mko806-816/307.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuhmoinen/lastenkirja_1875-1880_mko96-106/101.htm 

Kuhmoisten rippikirjassa (1890-1899, Säynetjoki Kannisto sivu 153) hän on Liisa Maria Juhontytär, joten kieli on jo vaihtunut suomeksi. Minun isoisäni, joka oli hänen veljensä, puhui Kanniston Liitasta. (Kuhmoinen syntyneet 1904-1907 sivu 80) Taavi Aleksanterin syntyessä hän on Liita Maria. Koko ajan on kyse samasta henkilöstä. Et varmaankaan kuullut väärin.

Minä muistan Kanniston Liitan hyvin. Hän tuli Säynätjoelta samaan linja-autoon, jolla kuljin oppikouluun vuodesta 1958. JossaIn vaiheessa kuulin kirkonkylällä uutisen, että Kanniston Liita on muuttanut vanhainkotiin. Pohdittiin, miten hän siihen suhtautuu. Isoisäni, joka oli Liitan veli, sanoi: ”Kyllä Liita pärjää missä vain. Hän on niin tyyni ihminen”.

Minäkin olin Arvi Sankalan hautajaisissa. Minulla on kuvakin niistä. Muistan, että Kuhmoisten linja-autoasemalle tuli Helsinki-Lahti-Jyväskylän bussista Kanniston tyttäriä, ainakin Rauhan muistan. Varmaan he tulivat Arvi Sankalan hautajaisiin syksyllä 1958 tai voi tuo mielikuva olla minunkin isoisäni hautajaisista keväällä 1960. Ehkä kuitenkin oli syksy. Sankala on talon nimi. Arvi otti sen sukunimekseen. Keski-Suomessa oli yleistä, että ihmisiä kutsuttiin talon nimellä.

Voisimme jatkaa jälkipolvista keskustelua yksityisesti. Olen merkinnyt vastaantulleita asioita Kannistosta muistiin. En kuitenkaan ole etsinyt johdonmukaisesti. Jos käytät jotain sukututkimusohjelmaa, minulla on tarkat henkilötiedot gedcom-tiedostona. SSHY;n jäsensivuilla on uudempia kirkonkirjoja digitaalisena.

Jouko Pettersson
petterss@iki.fi

Kuusi vanhinta Kanniston lapsista.

Kustaa Iivari Kustaanpoika Kannisto s. 11.10.1897
Kuhmoinen lastenkirja, 1890-1899, Leissala sivu 761
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12436&pnum=97
Liida Maria Kannisto s. 20.02.1899 Kuhmoinen syntyneet, 1891-1903 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17223&pnum=212
Anna Takmari Kannisto s. 15.12.1900 Kuhmoinen syntyneet 1891-1903  http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17223&pnum=262
Rauha Johanna Kannisto s. 04.07.1902 Kuhmoinen syntyneet 1891-1903  http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17223&pnum=298
Tyyne Martta Kannisto s. 26.07.1904 Kuhmoinen syntyneet, 1904-1907 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17224&pnum=11
Taavi Aleksanteri Kannisto s.06.09.1906  Kuhmoinen syntyneet, 1904-1907 s.80 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17224&pnum=41

Ilmottaudun Eenokki Rytkösen jälkeläisiin. Ulrika Rytkösen kautta.
Ulrika Rytkönen & Adam Flink
Otto Flink & Hilma Kautto
Kalle Emil Flink & Esteri Heino(nen) (jossain tiedoissa Heino)
äitini
minä
lapseni (3 kpl)
lapsenlapsi
Korjatkaa jos olen väärässä.
Hauskaa tämä uusien sukulaisten löytäminen 🙂

Terttu